Tajusinpa tässä, että elämässä tylsyys. Milloin muulloinkaan, ihminen olisikaan, yksin ajatustensa kanssa. Mielessä ainoastaan, kuinka olla yksissään.
Ajatuksia monenlaisia, usein huonon kaltaisia.
Sitä usein istuu ja ajattelee: "Olisipa tekemistä, edes jonkinlaista olemista".
Muttei löydä, haluaisi edes syödä.
Sitten sitä keksii, että olisi aika haxii skrivaa, ja tivaa, et "miksi on tylsää"?
Kirjoittaa ja harjoittaa, kyseenalaistaa mielessään kaikkea. Vastauksia ei löydä, sitten haluaa lyödä.
Toisinaan eksyy ajattelemaan asiaa vaikeaa, ajatusta hankalaa.
Mutta miniclippi, iloisuusnappi ovat helpompia, ei ajattele enää.
Ajatukset siirtää ongelman loistamiseen, tylsyyden poistamiseen.
Istuu ja miettii, tunnit kuluvat. Sitten sitä nukkuu ja hukkuun siihen parhaaseen, tylsyyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti